Jyrin Viiniblogi

Jyrin viiniblogi

Matka Amerikan Keskilänteen (kesäkuu 2008)

Amerikan Keskilänsi ei ole traditionaalinen viininvalmistusalue. Sen ilmasto ja perinteet eivät ole erityisen ‘viiniystävällisiä’, mutta viime aikoina asiat ovat muuttuneet. Minnesotan yliopistossa on kehitelty uusia rypälelajikkeita, jotka kestävät — Suomenkin mittakaavassa — kylmät talvet ja tuottavat viiniä. Laadusta voidaankin sitten olla montaa mieltä.

Strawbale Winery, Etelä-Dakota

Strawbale on yksi Etelä-Dakotan 7 viinitilasta osavaltion kaakkoiskulmassa lähellä Sioux Fallsin kaupunkia. Tila tuottaa rypäleviinin lisäksi myös marjaviinejä, muun muassa erinomaista vadelmaviiniä. Don ja Susie South perustivat sen alle 10 vuotta sitten, joten tilan köynnökset ovat vielä nuoria. Se ostaakin osan käyttämistään rypäleistä ja marjoista.

Vaikka tila on etelämpänä kuin Bordeaux’n viinialue, on se ilmastollisesti lähempänä Rovaniemeä kuin Lounais-Ranskaa: vaikka keskikesällä on toki kuumaa, talvet ovat kuitenkin pitkiä ja kylmiä. Lähes kaikki alueella käytettävät rypälelajikkeet onkin kehitelty amerikkalaisen ’villiviinin’ (esim. Vitis labrusca) pohjalta. Euroopassa amerikkalaisköynnösten juurtahan käytetään sen viinikirvakestävyyden vuoksi laadukkaampien (Vitis vinifera -lajin) lajikkeiden oksastusalustana, mutta Amerikassa tehdään näistä kahdesta lajista usein hybridejä eli kahden lajin sekoituksia kuten esim. valkoinen Seyval Blanc ja punainen Frontenac.

Amerikassa viinitilat saavat muokata viinejään aika vapaasti. Rypälemehuun voi lisätä mm. puhdasta sokeria tai rypälesiirappia sekä tammilastuja. Etelä-Dakotassa rypälemehun sokeripitoisuus jää yleensä niin alhaiseksi, että siitä ei voi tuottaa laadukkaita viinejä ilman lisäsokeria. Silti ainakin Strawbalen viinit ovat hyvin happoisia, ja happorakenne on erikoinen — se tuo mieleen paremminkin raa’an karviaismehun kuin laatuviinin. Tuoksu on lähes kaikissa voimakas ja omintakeinen.

· Seyval Blanc -valkoviinillä on voimakas ja persoonallinen tuoksu, ja sen maku tuo mieleen fino-sherryn. Hyvän kokonaisuuden pilaa kuitenkin nuo edellä mainitut ’omituiset hapot’, jotka hyökkäävät päälle jälkimaussa.

· White Table Wine tuoksuu päärynältä ja hunajalta, mutta sen maku on ohut.

· Frontenac Rosélla on ohut tuoksu, mutta sen maku on makean mansikkainen.

· Red Table -viini (Valiant-rypäleestä) ei ole perinteinen punaviini vaan maultaan hapokas, makeahko ja maderisoitunut. Tuoksu on voimakas ja aromaattinen.

· Jalapeno on talon erikoisuus — chilillä maustettu makeahko valkoviini, jossa riittää potkua niillekin, jotka pitävät hyvin tulisesta ruoasta. Tuoksussa on ruohoisia yrttejä ja vihreää paprikaa. Jalapeno oli mielenkiintoisin tuttavuus viidestä maistelemastani viinistä lähinnä muissa viineissä olevien ongelmien ja puutteiden vuoksi.

Vas. hevosenpotkunvahvuinen Jalapeno-viini.

Ylh. Strawbale Wineryn viiniköynnöksiä.

Oik. Susie South esittelee pullottamoa ja maistatuttaa viinejään.

Alexis Bailly Winery, Minnesota

Alexis Bailly Winery on hieman vanhempi tila: se perustettiin jo 1970-luvulla. Minnesotassa viinitiloja löytyy Etelä-Dakotaa enemmän, sillä ilmasto on hieman suotuisampi viiniköynnöksille. Silti eurooppalaista lajia pitää täällä suojata talven kylmältä, ja parhaiten menestyvät amerikkalaiset lajikkeet.

Tilan motto on ”Where the grapes can suffer” — eli omistajien mielestä on vain hyvä, että viiniköynnös joutuu hieman kärsimään Minnesotan säiden armoilla.

Alexis Baillyn viinit ovat kertaluokkaa laadukkaampia kuin Strawbalessa. Erityisesti tilan jääviini oli jo hyvinkin mielenkiintoinen millä tahansa mittareilla arvioituna.

· Seyval Blanc -valkoviini oli hapokas, kevyehkö ja marjaviinimäinen.

· Country White muistutti unkarilaisesta Hárslevelű-rypäleestä kukkealla tuoksullaan ja maullaan.

· Rosé Noirin tuoksu oli vadelmais-herukkainen ja maku metsämarjainen.

· Isis Ice Wine oli herkullinen hunajaisine tuoksuineen. Makeassa maussa oli kypsiä aprikooseja sekä ripaus limettiä.

Alexis Bailly Winery

Päivän kysymys: Mikä rypälelajike on kuvassa vasemmalla?

Rakastan viiniä — tilaan siis olutta (syyskuu 2008)

Ravintoloissa viini tarjoillaan aivan liian usein väärässä lämpötilassa. Siksi tilaan itse mieluummin olutta kuin alan juoksuttaa tarjoilijaa liian lämpimän viinin vuoksi. Periaatteessa asiakkaalla on oikeus vaatia uusi tuote, jos siinä on jotain vikaa, mutta ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen alkaa väsyä, jos ongelma on ennemminkin sääntö kuin poikkeus.

Kun tarjoilija ottaa pesunlämpimän lasin suoraan koneesta ja kaataa siihen vähintään 20-asteista punaviiniä, on lopputulos paremminkin haalea, vähämausteinen glögi kuin se hienostunut aistinautinto, joka hyvän viinin pitäisi olla.

Tai kun pääruoalle tilattu valkoviini tuodaan pöytään saman tien, on se alkuruoan tai -salaatin jälkeen ehtinyt menettää sen vähäisenkin viileytensä, mikä viinillä mahdollisesti oli tullessaan pöytään.

Ja ihan vain vinkiksi: en ole koskaan saanut ravintolassa eteeni liian viileää punaviiniä. Siis en kertaakaan. Lähes aina punaviini tulee hieman liian lämpimänä, ja viini vain lämpenee lasissa.

Tarjoilija! Tuokaa minulle yksi Pilsner Urquell, kiitos. Juon viinini kotona.

Kaikki osavaltiot tuottavat viiniä (lokakuu 2008)

Lokakuun alun Time-lehdessä oli hauska artikkeli amerikkalaisista viineistä. Artikkelin kirjoittaja Joel Stein tosin ei ainakaan omien sanojensa mukaan ymmärrä paljoa viineistä, mutta tastingissa oli mukana ilmeisesti ‘oikeita viinintuntijoitakin’.

Timen artikkelin mukaan viiniä tuotetaan nykyisin USA:n kaikissa 50 osavaltiossa — jopa niinkin karuissa olosuhteissa kuin Pohjois-Dakotassa ja Alaskassa (joissa kuitenkin käytetään tuontirypäleitä ja usein lisänä erilaisia marjoja tai mausteita).

Viinien laatu vaihtelee artikkelin mukaan surkeasta erinomaiseen. Hyviä viinejä löytyi perinteisten tuotantoalueiden ulkopuolelta mm. itärannikon kesämökkivaltio Delawaresta ja Aspenin laskettelukeskuksen läheltä Coloradosta. Kuusi viiniä todettiin artikkelissa täysin juomakelvottomaksi.

Makutestin tulokset löytyvät (englanninkielisinä) netissä täältä.

Viinilehden uutiset

Viinilinkkejä

Eläköön 2005! Eläköön lama! (joulukuu 2008)

Eläköön vuosikerta 2005!

Vuosikerta 2005 on suuri ilonaihe ainakin kaikille Bordeaux'n alueen viinien ystäville. Lähes kaikki tilat pienistä suuriin ovat saaneet aikaiseksi hienoja viinejä. Joidenkin arvioiden mukaan 2005 olisi 'suurin' vuosikerta sitten 1961, mutta se jää vielä nähtäväksi eli maistettavaksi.

Ongelma tämän huippuvuoden viineissä on kuitenkin se, että hinnat ovat kavunneet pitkän nousukauden ja merkkiviinien maailmanlaajuisen suosion myötä pilviin. Esimerkiksi Alko myy vuoden 2003 Château Palmeria hintaan 124,80 euroa, mutta kaksi vuotta nuoremmasta joutui pulittamaan lähes kolme sataa – jos sitä ylipäätään onnistui saamaan. Onko mikään viini enää tuon arvoista? No, kysykää sitä joskus ensi vuosikymmenellä, kun raaskin avata omani...

Mutta saa sitä maksaa tällä hetkellä aika suolaisen hinnan myös porvaris- ja pikku-châteauistakin. Monista vaatimattomista nimistä pyydetään noin 30 euroa.

Toisaalta, Alkossa on tällä hetkellä mieluisan laaja kokoelma 2005:ä ja 2006:a tarjolla muun muassa Pomerolista ja Saint-Emilionista. Jos on rahaa ja paikka varastoida viiniä, nyt kannattaa investoida laatuun.

Eläköön lama!

Viime aikoina Bordeax'n viineissä on ollut sellainen ominaisuus, että hyvän vuoden jälkeen seuraava vuosikerta on vähintään yhtä kallis – vaikka laatu putoaisi kuinka alas. What goes up – will stay up!

Nyt on tilanne muuttunut kansainvälisen laman myötä. Huippuviinien hinnat ovat pudonneet samaa tahtia öljyn kanssa ainakin huutokaupoissa, ja pakko niiden on tulla alas muuallakin.

Tilanne korjaantunee vain väliaikaisesti, sillä seuraavalla nousukaudella laatuviinien kysyntä todennäköisesti lisääntyy ja kysyntä nostaa hinnat takaisin pilviin. Eli jos lama ei ole vienyt sinulta työpaikkaa, mahdollisuutesi ostaa hyviä viinejä paranevat lähitulevaisuudessa.

Eläköön se pieni ero?

Lopuksi pieni varoituksen sana. Ei aina kannata uskoa kaikkea, mitä lukee viinilehdistä tai jopa Alkon esitteistä. Viinipullojen välillä on eroja, ja pahimmillaan hyvän arvostelun saanut viini voi osoittautua suureksi pettymykseksi.

Itse muistan (valitettavan) elävästi Château Lousteauneufin vuodelta 2001. Alko ja eräs viinijulkaisu ylistivät sitä: pitkä ja hedelmäinen, klassinen Bordeaux-viini. Niinpä ostin neljä pulloa kappalehintaan 16,40 euroa, koska halusin saada viinikaappiini luotettavan perus-Bordeax'n.

Pettymys oli suuri, kun viini osoittautui maultaan lyhyeksi ja hedelmättömäksi, lähes virheelliseksi. Huonoin viinisijoitus, mitä olen koskaan tehnyt! Samaa todisti toinen viinijulkaisu, jonka valitettavasti sain käsiini vasta ostopäätöksen jälkeen.

Mikä meni pieleen? Miten samasta viinistä voi olla liikkeellä niin erilaisia versioita? Oliko syynä huolimaton pullotus, väärä säilytys, huono kuljetus, viallinen korkki vai joku muu? Tätä ongelmaa ei tuoda esille kovin paljon, mutta omasta mielestäni siitä pitäisi keskustella avoimesti.

Käsittääkseni tässä syynä oli se, että viinin tuottaja on niin pieni, ettei sillä ole mahdollisuutta (tai halua) sekoittaa kaikkea viiniä yhteen ennen pullotusta, jolloin viinisäiliöiden välillä olevat laatuerot päätyvät pulloon asti. Jos kyseessä olisi ollut korkkivika, olisi osa viineistä ollut paremmassa kunnossa.

Ilkeämielinen voisi jopa epäillä, että Alkolle oli markkinoitu tietoisesti 'hyvästä erästä' olevaa viiniä mutta toimitettu viallinen erä. Ken tietää?

Jos osaat vastata viimeiseen kysymykseen tai sinulla on samanlaisia kokemuksia, lähetä sähköpostia nettisivun alalaidassa olevaan osoitteeseen.

“Alkon uutuudet”

Matkavinkki Madeiralla (tammikuu 2009)

Maailman parhaimpien viinien maistaminen ei välttämättä ole kallista. Varsinkin sellaisia viinejä, jotka eivät ole muodissa, voi saada uskomattoman halvalla laatuun nähden. Yksi esimerkki on madeira, joka on parhaimmillaan taivaallisen hyvää mutta silti varsin edullista.

Erityisesti Madeiran saarelle matkustavien kannattaa tutustua vuosikerta-madeiraan, jota saa maistaa laseittain ainakin The Old Blandy Wine Lodgessa (Avenida Arriaga, Funchal). Vuonna 2007 halvimman vuosikertaviinilasin sai siellä muutamalla eurolla, mutta toisaalta vuoden 1908 Bualista joutui kylläkin maksamaan liki 50 euroa. Sittemmin hinnat lienevät muuttuneet.

Itse kävin siellä lomamatkallani kahtena päivänä maistamassa (kuivahkoa) Sercialia vuodelta 1959, (puolikuivaa) Verdelhoa vuosilta 1934 ja 1954, (puolikuivaa ja saaren ulkopuolella suhteellisen harvinaista) Terrantezia vuodelta 1975 sekä (makeahkoa) Bualia vuosilta 1954 ja 1964. Kuusi lasia jumalaista viiniä vuosikymmenten takaa maksoi yhteensä alle 50 euroa. Paras viinisijoitus, mitä olen toistaiseksi tehnyt.

Vaikka monissa turistipaikoissa maistateltiin perusmadeiroja ilmaiseksi, kannattaa silti maksaa hieman Wine Lodgen tapaisissa paikoissa, sillä vuosikerta-madeira on unohtumaton viinikokemus. Ensimmäisen kerran maistoin vuoden 1940 Sercialia joskus 1980-luvun lopulla, ja muistan vieläkin sen voimakkaan ja monikerroksisen tuoksun.

Parasta vuosikerta-madeiroissa on mielestäni huumaava tuoksu, joka suorastaan tulvii lasista ja viettelee moniuloitteisuudellaan. Yhtenä hetkenä se tuoksuu makealta banaanileivältä, seuraavana sitrus-hunajalta ja sitten aromaattiselta vaniljatoffeelta. Lasissa tuoksu muuttaa joka hetki muotoaan ja paljastaa viinistä aina vain uusia puolia.

Eli jos kaipaat lomavinkkiä: nauti madeiraa Madeiralla.

Liika on liikaa (maaliskuu 2009)

Kun aloittelin viiniharrastustani 1980-luvulla, punaviinin tyypillinen alkoholipitoisuus oli 12%. Nykyisin punaviinissä on alkoholia usein 14,5%, joskus jopa enemmän. Kehitykseen on vaikuttanut monta tekijää: viininvalmistustekniikoiden paraneminen, rypäleiden jalostus, viininviljelyn leviäminen lämpimämmille alueille ja ehkä vähän ilmaston lämpeneminenkin jne.

Monet tuottajat ovat halunneet lisätä viininsä alkoholipitoisuutta, koska se tekee viinin täyteläisemmäksi ja peittää alleen pikku virheitä. Ja jos haluat saada paljon pisteitä Robert Parkerilta, pitää viinissä olla paljon kaikkea. More is better — and too much is best.

Viininystävä toivoisi kuitenkin, että tällainen kilpavarustelu loppuisi ja palattaisiin takaisin kohtuullisen alkoholisiin viineihin, joissa erottuu myös mm. alueen erityisominaisuudet, terroir, ja ehkä ne pikku virheetkin, jotka tekevät viinistä persoonallisemman. Samanlainen vastaisku on käynnissä musiikkiteollisuudessa, jossa kuluttajat ovat ryhtyneet vaatimaan laadukkaampaa ääntä CD-levyille.

Alkoholinkulutuksen kannalta ”paluu menneisyyteen” olisi myös hyvin kannatettava asia. Tyypillisesti viinipullo nautitaan kahdestaan illallisen kyytipoikana, ja alkoholi heikentää terveyttä tarpeeksi suurina annoksina. Muutos 12 prosentista 14,5:een merkitsee 20% enemmän alkoholia, mikä on jo kansanterveystilastollisestikin merkittävä ero.

Viiniblogeja

Viinipiru: ”Viinikulttuurin tulee olla avointa, moniäänistä ja läpinäkyvää.”

Rovaniemen viiniseura

Pohjois-Suomen Viinimessut (toukokuu 2009)

Rovaniemen viiniseura järjestää workshop-muotoiset viinimessut Kittilän Levillä 9.-10. lokakuuta 2009. Tapahtumapaikka on Hotelli Hullun Poron kongressitilat, mutta tilaisuuksia saattaa olla myös muualla Levillä.

Tapahtuman tarkoituksena on saattaa edullisesti yhteen korkealaatuisia alustajia, pohjoissuomalaisia viiniharrastajia sekä HoReCa-ammattilaisia. Ohjelmassa on luvassa mm. luentoja, keskusteluja, tastingeja ja teemaillallisia.

Keskusteluissa on näillä näkymin kaksi suurta teemaa:

1. Trendit jotka muuttavat viinintuotantoa

2. Terveellinen viini?

Teemaillallisilla on tarkoitus nauttia hyvästä ruoasta, mutta viinilasillisen sijaan onkin tarjolla kaksi — perinteinen viinivalinta vs. ennakkoluuloton vaihtoehto.

Alkon uutuuksia (tammikuu 2010)

Anne Upola, Jyri Tynkkynen, Juha Tiensuu ja Petteri Seurujärvi kokoontuivat tammikuussa maistelemaan Alkon Rovaniemen keskustan myymälän uutuusviinejä. Viinit valitsi Jyri.

Viña Maipo Sparkling Brut 2008
Alko: Erittäin kuiva, pirteähappoinen, raikkaan hedelmäinen, sitruksinen, hennon yrttinen (9,49€)
Me: keskimäärin 12+ / 20 pistettä, "kevyet kuplat mutta yllättävän hyvä", hyvä hinta-laatu-suhde

Montana Gisborne Chardonnay 2008
Alko: Kuiva, hapokas, sitruksinen, mineraalinen, hennon yrttinen (10,98€)
Me: 12- / 20, kevyt, yrttinen/ruohoinen, bouillabaisselle

Boat O'Craigo Black Spur Chardonnay 2007
Alko: Kuiva, keskihapokas, trooppisen hedelmäinen, hennon sitruksinen, tamminen (10,58€)
Me: 9+ / 20, aluksi ylitammitettu ("tikkuinen"), tammisuus pehmenee vähän lasissa, loimulohelle

Château Citran 2005
Alko: Keskitäyteläinen, notkea, kypsän karpaloinen, tumman kirsikkainen, mausteinen, hennon tamminen (27,50€)
Me: 15- / 20, nuori ja tanniininen, "kahdeksi vuodeksi kellariin", hyvä perus-Bordeaux hyvältä vuodelta

Casa de la Ermita Dulce 2006
Alko: Täyteläinen, notkea, makea, marjainen, lämmin, pitkä (makea punaviini Alkon tilausvalikoimasta, 12,99€ / 0,5 l)
Me: 7½ / 20, alkoholinen tuoksu, "kevyt-port", latistuu lasissa, "minkä kanssa tämä sopii?"

Viiniseuran teisting (tammikuu 2010)

Rovaniemen viiniseuran tapaamisessa tammikuussa teemana oli Cabernet Sauvignon -rypäle. Viinit saivat pisteitä (osallistujilta keskimäärin) seuraavasti:

De Martino Cabernet Sauvignon 2006 (luomu, 11,38€) 11½ p.

Alko: Täyteläinen, tanniininen, hedelmäinen, nahkainen
Jyri: Eläimellisiä vivahteita

Columbia Crest Two Vines Cabernet Sauvignon 2007 (9,99€) 14+ p.

Alko: Keskitäyteläinen, notkea, tumman marjainen, vaniljainen, lämmin
Jyri: Mehevä ja shirazmaisen mausteinen

Oriachovitza Cabernet Sauvignon Reserve 2007 (6,98€) 9 p.

Alko: Keskitäyteläinen, melko tanniininen, marjainen, hennon mausteinen, kevyen vaniljainen

Rust en Vrede Estate Cabernet 2004 (23,90€) 15+ p.

Alko: Täyteläinen, notkea, herukkainen, kirsikkainen, hennon savuinen, yrttinen, lämmin
Jyri: Joukon paras

Tribute Grenache 2008 (9,96€) 10½ p.

Alko: (Huom: Grenache-rypäle) Täyteläinen, notkea, marjahilloinen, mausteinen, hennon suklainen, lämmin
Jyri: Etikkainen maku ja pikkelssimäinen tuoksu pilasivat viinin (viallinen pullo?)

Rothschild Cabernet Sauvignon 2008 (9,99€) 14p.

Alko: Keskitäyteläinen, melko tanniininen, hennon herukkainen, kevyen karpaloinen, mausteinen

Alkon uutuuksia (helmikuu 2010)

Anne Upola, Jyri Tynkkynen, Juha Tiensuu, Petteri Seurujärvi ja Mikko Paananen kokoontuivat helmikuussa maistelemaan Alkon Rovaniemen Saarenkylän myymälän uutuusviinejä. Viinit valitsi Juha.

Gustave Lorentz Sylvaner Réserve 2008
Alko: Kuiva, hapokas, sitruksinen, hennon päärynäinen, mausteinen (9,99€)
Me: keskimäärin 12½ / 20 pistettä, tuntui hapokkaalta—kunnes maistoimme seuraavaa viiniä, silti hyvä perusviini

Steininger Riesling 2008
Alko: Kuiva, erittäin hapokas, sitruksinen, aprikoosinen, mineraalinen, hennon mausteinen (10,24€)
Me: 13+ / 20, ensin maisteltu sylvaner latistui tämän überhapokkuuden jälkeen, hyvä mutta ei aivan perinteinen riesling

Brown Brothers Petit Verdot 2006
Alko: Täyteläinen, melko tanniininen, tumman marjainen, eukalyptuksinen, mausteinen, lämmin (14,99€)
Me: 15½ / 20, hieno, aromaattinen tuoksu, voimakas tammen-vaniljainen maku, johon nousee esiin eykalyptuspastillia ajan kanssa, hurmaava viini

Pirineos Moristel Garnacha 2008
Alko: Keskitäyteläinen, notkea, tumman marjainen, hennon vadelmainen, kevyen mausteinen (7,19€)
Me: 8- / 20, tuoksussa savua ja tuhkakuppia, “enemmän tupakkaa kuin R-kioskissa”, “desanttimainen talitintti” (mitä se sitten merkitseekin)

Taylor's Late Bottled Vintage Port 2003
Alko: Runsaanpunainen, makea, karhunvatukkainen, pehmeän taatelinen, lämpimän mausteinen (11,89€ / 0,375 l)
Me: 13½ / 20, mustaherukkainen ja alkoholinen tuoksu, nuori ja ‘kesyttämätön’ maku

Alkon uutuuksia (maaliskuu 2010)

Anne Upola, Jyri Tynkkynen ja Juha Tiensuu kokoontuivat maaliskuussa maistelemaan Alkon Rovaniemen keskustan myymälän uutuusviinejä. Viinit valitsivat Jyri ja Anne.

Tüzkö Traminer 2009
Alko: Kuiva, keskihapokas, kukkainen, sitruksinen, yrttinen, hennon mineraalinen (14,17€)
Me: Keskimäärin 9- / 20 pistettä. Harmiton, kevyt, lähes mitäänsanomaton viini. Ei kannata ostaa tällä hinnalla.

Triade Bianco della Campania 2008
Alko: Kuiva, hapokas, raikkaan hedelmäinen, sitruksinen, hennon yrttinen, kevyen mineraalinen (9,99€)
Me: 11+ pistettä. Mehevä viini, sitruunaa ja mineraalisuutta. Hinta-laatu-suhde OK.

Hob Nob Cabernet Sauvignon 2007
Alko: Täyteläinen, notkea, kypsän kirsikkainen, mustikkainen, pehmeän mausteinen, hennon tamminen (9,09€)
Me: 14- pistettä. Viinin aromissa on suklaata ja tammea, maussa on lähes hillomaisen kypsää hedelmää. Laatu on erinomainen hintaan nähden.

Nimbus Estate Single Vineyard Syrah 2008
Alko: Syrah + Riesling (!) Erittäin täyteläinen, notkea, tumman kirsikkainen, herukkainen, hennon yrttinen, mausteinen, kevyen suklainen, lämmin (18,90€)
Me: 15- pistettä. Viinin kiehtovan aromaattinen tuoksu muuttui lasissa jatkuvasti (vähän samaan tapaan kuin vuosikerta-madeiran) ja aromien nimeämiseksi piti välillä keksiä uudissanoja, kun oikeat adjektiivit eivät riittäneet kuvaamaan tuoksua: ”savustettu banaani”, ”minttukirsikka”, ”pelargoniatoffee”, tuomen kukka. Maussa yhdistyvät hyvin Syrah'n ja Rieslingin aromi– ja makumaailmat. Jälkimaussa on suun takaosaa kuivattavaa nahkaa. Kannattaa kiirehtiä, jos haluaa saada tätä viiniä, sillä sitä ei tullut Chilestä Alkoon kuin vain 600 pulloa.

Gould Campbell Vintage Port 1985
Alko: Ruskeanpunainen, makea, kypsän kirsikkainen, karhunvatukkainen, hennon suklainen, lämmin, pitkä (72,80€)
Me: 19- pistettä. Ylimääräinen ohjelmanumero. Viini oli dekantoitu (ja osin jo nautittukin) edellisenä päivänä, ja se oli vain parantunut vuorokauden aikana. Loistava viini, joka ei ole menettänyt nuorekkuuttaan. Hieno tuoksu. Voimakas (jopa tulinen), makea, mustaherukkahilloinen maku. Alkosta löytyi tätä vielä maaliskuussa 2010 noin 30 pulloa.

Viiniseuran teisting (maaliskuu 2010)

Rovaniemen viiniseuran kuukausitapaamisessa 16.3. 2010 oli teemana Syrah (Shiraz) -rypäle.

The Tower Shiraz 2008 (Etelä-Afrikka, Coastal region, 8,45€): keskimäärin 11½ pistettä (max. = 20)

Alko: Täyteläinen, notkea, kypsän karpaloinen, hennon savuinen, mausteinen, lämmin

Accademia del Sole Familia Simonetti Syrah 2005 (Tunisia, 8,98€): 8-

Alko: Täyteläinen, notkea, kypsän hedelmäinen, kevyen taatelinen, lakritsinen, mausteinen

Chateau Ste Michelle Syrah 2004 (USA, Washington, 14,50€): 13½

Alko: Täyteläinen, notkea, tumman marjainen, luumuinen, pehmeän mausteinen, hennon vaniljainen, tasapainoinen (sis. 1% Viognieria)

Casillero del Diablo Shiraz 2008 (Chile, 9,99€): 13+

Alko: Täyteläinen, melko tanniininen, kypsän kirsikkainen, mokkainen, vaniljainen, mausteinen

Durius Tempranillo 2006 (Espanja, Kastilia-León, 9,49€): 10+

Alko: Tempranillo-rypäle. Täyteläinen, tanniininen, kypsän marjainen, herukkainen, mausteinen, tamminen

Nugan Estate Durif 2007 (Kaakkois-Australia, 17,79€): 14+

Alko: Durif-rypäle. Erittäin täyteläinen, notkea, herukkainen, karhunvatukkainen, yrttinen, kaakaoinen, tamminen, pitkä

Viiniseuran teisting (helmikuu 2010)

Rovaniemen viiniseuran tapaamisessa 18.2. 2010 teemana oli Pinot Noir -rypäle. Viinit saivat pisteitä (osallistujilta keskimäärin) seuraavasti:

Siegrist Pinot Noir 2006 (19,44€) 10 p.

Alko: Kevyt, notkea, marjainen, kypsän puolukkainen, karpaloinen, hennon kukkainen

Jyri: Tuoksussa syksyistä maata, parempi kuin edellisellä maistelukerralla muttei siltikään hintansa väärti

Cono Sur Pinot Noir 2008 (8,46€) 13 p.

Alko: Keskitäyteläinen, notkea, mehukkaan marjainen, kypsän karpaloinen, hennon paahteinen

Jyri: Hintaansa huomattavasti parempi

Firestreed Oregon Pinot Noir 2007 (18,96€) 10½ p.

Alko: Keskitäyteläinen, notkea, tuoreen kirsikkainen, karpaloinen, hennon vadelmainen, kevyen mausteinen

Jyri: Hintaansa (ja hyviin lehtiarvioihin) nähden pettymys

René Lequin-Colin Santenay 1er Cru Le Passe-Temps 2007 (20,00€) 14- p.

Alko: Keskitäyteläinen, notkea, kirsikkainen, kypsän karpaloinen, hennon orvokkinen, mausteinen, kevyen tamminen

Jyri: Mielenkiintoinen, orvokkia, punaisia marjoja ja keitettyä punajuurta

Pinot Noir Reserva del Fin del Mundo 2007 (11,98€) Korkkivikainen, ei arvosteltu

Alko: Keskitäyteläinen, notkea, metsämarjainen, kevyen vadelmainen, hennon kukkainen, mausteinen

Jyri: Aikaisemmissa yhteyksissä osoittautui hintaansa nähden hyväksi viiniksi

Drouhin Moulin-à-Vent 2007 (HOX: Gamay-rypäle, 14,99€) 13 p.

Alko: Keskitäyteläinen, notkea, kirsikkainen, hennon karpaloinen, kevyen vaniljainen, mausteinen

Jyri: Tuoksussa toffeeta ja punaherukkaa, aika tuhti Gamay-viiniksi

Viiniseuran teisting (toukokuu 2010)

Rovaniemen viiniseuran kuukausitapaamisessa oli toukokuussa teemana Sauvignon Blanc -rypäle.

Durbanville Hills Sauvignon Blanc 2009 (9,99€): keskimäärin 12– pistettä (maksimi = 20)

Alko: Kuiva, erittäin hapokas, sitruksinen, hennon parsainen, yrttinen, nokkosmainen

Jyri: ”Tomunokkosta” tuoksussa, lämmin ja pitkähappoinen maku.

Leyda Garuma Vineyard Sauvignon Blanc 2009 (9,98€): 13 p.

Alko: Kuiva, hapokas, sitruksinen, karviaismainen, herukanlehtimäinen, nokkosinen, kevyen parsainen

Jyri: Tallintausyrttiä tuoksussa, mehevän hapokas maku. Paras viini tässä teistingissä.

Ninth Island Sauvignon Blanc 2009 (13,90€): 10+ p.

Alko: Kuiva, hapokas, sitruksinen, raparperinen, hennon nokkosinen

Jyri: Tuoksu kuin kumipallo ruohikossa, kevythappoinen ja kumimainen maku. Pettymys normaalisti hyvätasoiseksi viiniksi.

Pascal Jolivet Sancerre Blanc 2007 (19,98€): 11½ p.

Alko: Kuiva, erittäin hapokas, kypsän hedelmäinen, nokkosellinen, herukkainen, mineraalinen

Jyri: Kun oikein kaivamalla kaivaa, löytyy lasista ripaus vanhan maailman tyyli(kä)stä ja kypsähedelmäistä Sauvignon Blancia, mutta silti lähes mitäänsanomaton viini.

Roodeberg White 2008 (8,49€): 11 p.

HOX: Rypäleinä Chardonnay, Chenin Blanc, Viognier, Nouvelle ja Pinotage

Alko: Kuiva, hapokas, sitruksinen, hennon ananaksinen

Jyri: Kypsää, trooppista hedelmää tuoksussa ja maussa. Sekavan persoonaton mutta hintaansa nähden hyvä.

Vicarage Lane Marlborough Sauvignon Blanc 2008 (10,98€): 11 p.

Alko: Kuiva, erittäin hapokas, karviaismainen, herukkainen, sitruksinen, hennon mineraalinen

Jyri: Kevyt ja parsainen. Hieman persoonaton ja valju uusiseelantilaiseksi viiniksi.

Alkon uutuudet (lokakuu 2010)

Juha Tiensuu ja Jyri Tynkkynen kokoontuivat lokakuussa maistelemaan Alkon Rovaniemen keskustan myymälän uutuustarjontaa.

Sancerre Les Baronnes (Pinot Noir) 2007
Alko: Keskitäyteläinen, notkea, kirsikkainen, kevyen vadelmainen, mausteinen, hennon tamminen (19,57€)
Me: Miellyttävä puolukka-vadelmaliköörinen tuoksu. Hiven nahkaa ja punaisia marjoja notkeassa ja miellyttävän hapokkaassa maussa. Aristokraatti niin hyvässä kuin pahassa. Keskimäärin 13 / 20 pistettä.

Pisano Tannat Petit Verdot 2008
Alko: Erittäin täyteläinen, tanniininen, karhunvatukkainen, tumman luumuinen, mokkaisen tamminen, rodukas (13,60€)
Me: Aromaattista lakritsa-vaniljaa tuoksussa. Karhunvatukkahilloinen, tanniininen mutta miellyttävä maku. Kiltti jättiläinen. 14+ p.

Graham's Reserve Ruby Port Natura (luomu)
Alko: Tummanpunainen, makea, tumman marjainen, rusinainen, suklainen (19,90€)
Me: Tuoksussa rusinahilloa. Voimakas mutta hyvin tasapainoinen ruby-portin maku, joka päättyy suklaaseen. Loistava viini sarjassaan. 16 p.

Viiniseuran teisting (lokakuu 2010)

Juha Tiensuu esitteli Rovaniemen viiniseuralaisille Merlot-rypäleen lokakuussa. Voitto jaettiin tasaisessa taistossa.

Torres Atrium Merlot 2008: keskimäärin 11– pistettä (maksimi = 20)
Alko (tilausvalikoima): Täyteläinen, notkea, marjainen, hedelmäinen (12,99€)
Jyri: Savuista rusina-toffeeta tuoksussa. Paras tässä teistingissä.

Cathedral Cellar Merlot 2006: 12+ p.
Alko (tilausvalikoima): Täyteläinen, notkea, hedelmäinen, mausteinen (12,99€)
Jyri: Minttua, juureksia ja sienimetsää tuoksussa. Kypsä mutta takakireä maku.

Château Tour Peyronneau 2005: 10½ p.

Alko: Täyteläinen, notkea, marjaisa, vadelmainen, kypsän kirsikkainen, hennon setrinen, pitkä (19,97€)

Jyri: Kuivakas, aivan eri viini kuin kuukausi sitten—liekö säilytetty väärin?

Cusumano Merlot 2009: 9+ p.
Alko: Täyteläinen, melko tanniininen, marjahilloinen, mausteinen, kevyen tamminen, lämmin (9,99€)
Jyri: Olkinen tuoksu ja maku. Maussa myös lievää bitterisyyttä. Pisteitään parempi.

Yalumba Y Series Merlot 2009: 12+ p.
Alko: Keskitäyteläinen, notkea, punaherukkainen, kevyen yrttinen, hennon mausteinen (9,99€)
Jyri: Eukalyptusta suorastaan pursuaa lasista. (Liian) paljon kaikkea—varsinkin sitä eukalyptusta.

Cuatro Pasos 2008: 10½ p. (HOX: Mencía-rypäle)
Alko: Täyteläinen, notkea, hapankirsikkainen, kypsän puolukkainen, mausteinen, hennon vaniljainen (9,98€)
Jyri: Itämaisia mausteita, tequila-toffeeta ja ruusuvettä tuoksussa. Mausteinen ja mukavan tanniininen maku.

Amaronet sokkona (toukokuu 2010)

Paula Mansikka, Mikko Paananen, Petteri Seurujärvi ja Jyri Tynkkynen kokoontuivat toukokuussa maistelemaan italialaisia amarone-viinejä. Viinit valitsi Mikko, ja pyrimme vastaamaan sokkona kysymykseen: onko hinta laadun tae? Ainakin tässä teistingissä voitto jaettiin kahden hyvin erihintaisen viinin välillä.

Michele Castellani Cinque Stelle 2005
Alko: Erittäin täyteläinen, notkea, luumuhilloinen, tumman kirsikkainen, mantelinen, mausteinen, nahkainen, lämmin, pitkä (61,50€)
Me: Aromaattista mustaherukka-luumuhilloa ja hiven petrolia tuoksussa, notkea ja luumuhilloinen maku. Keskimäärin 16- / 20 pistettä.

Zenato Amarone della Valpolicella Classico 2003
Alko: Erittäin täyteläinen, notkea, kypsän viikunainen, luumuinen, tumman kirsikkainen, lääkeyrttinen, makean mausteinen, rodukas (35,90€ / 2006)
Me: Aromaattinen (ja aavistuksen petrolinen), luumuinen ja kypsä tuoksu, notkea, miellyttävän lämmin ja kirsikkainen maku. Keskimäärin 16- pistettä.

Capitel de'Roari Amarone 2006
Systembolaget: Kryddig, aningen utvecklat vin med fatkaraktär, inslag av körsbär, viol, pinjenötter och kakao (175 SEK / 2007)
Me: Tuoksussa nahkatakkista karpaloa, nuorekas, notkeanmakeanlämmin ja kirsikkainen maku. Keskimäärin 12+ pistettä.

Bordeaux’n 5-vuotistesti (syyskuu 2010)

Paula Mansikka, Juha Tiensuu ja Jyri Tynkkynen kokoontuivat syyskuussa ns. horisontaaliteistingiin. Laseissa oli kehutun vuoden 2005 satoa eri puolilta Bordeaux’ta. Hyvää oli, mutta kovin olivat vielä nuoren oloisia yhtä poikkeusta lukuunottamatta.

Château Beau-Site 2005 (AC Saint-Estèphe, Cru Bourgeois Supérieur)

Alko: Keskitäyteläinen, notkea, tumman luumuinen, kypsän kirsikkainen, hennon paahteinen, kevyen vaniljainen, mausteinen, tyylikäs, pitkä (32,00€)
Me: Kovahko viini, joka kaipaa vielä kellariin. Luumukirsikkaa ja lyijykynää tuoksussa. Toimi hyvin verisen häränfileen ja vanhan goudan kanssa. Jos haluaa saada tätä Alkosta, kannattaa pitää kiirettä. Keskimäärin 13 / 20 pistettä.

Château Ferrande 2005 (AC Graves)

Alko: Keskitäyteläinen, notkea, tumman marjainen, hennon herukkainen, musteinen, kevyen paahteinen (loppu Alkosta)
Me: Paahteinen ja tumma tuoksu. Notkea maku, eli alkaa olla jo pikku hiljaa juotavissa. Keskimäärin 14 pistettä.

Château Mazeyres 2005 (AC Pomerol)

Alko: Täyteläinen, silkkisen tanniininen, kypsän kirsikkainen, herukkainen, tyylikkään mokkainen, hennon nahkainen, mausteinen, elegantti, pitkä (loppu Alkosta)

Me: Tuoksussa ripaus lantaa. Hieno, lähes parfyyminen maku. Näistä neljästä viinistä kaikkein kypsin juotavaksi, jo liiankin notkea antaakseen vastusta veriselle pihville. ”Pikkulintuviini” (eli pyylle tai riekolle). Keskimäärin 12½ pistettä.

Château Tour Peyronneau 2005 (AC Saint-Emilion Grand Cru)

Alko: Täyteläinen, notkea, marjaisa, vadelmainen, kypsän kirsikkainen, hennon setrinen, pitkä (19,97€)

Me: Halvin viini voitti tämän teistingin. Ryhdikäs, lämmin ja mausteinen maku. Keskimäärin 14½ pistettä.

Viisi valkoista Pinot’ta (joulukuu 2010)

Nicolas Gunslay, Françoise Martz, Kristina Rissanen, Jyri Tynkkynen ja Anne Upola testasivat joulukuun hämärissä Pinot Blanc ja Pinot Gris –rypäleitä. Tasaisen joukon paras ei löytynytkään Alsacesta, vaikka sillä olikin pieni kotikenttäetu puolellaan... viinit kun maistellaan aina sokkona.

Erath Oregon Pinot Gris 2007

Alko: Kuiva, keskihapokas, hedelmäinen, sitruksinen, hennon yrttinen (14,48€)
Me: Olkia, hedelmävahaa ja ripaus hunajaa tuoksussa. Miellyttävät hapot, hedelmäinen ja tuoksun mukainen maku. Keskimäärin 12½ / 20 pistettä.

Jean-Baptiste Adam Pinot Gris Réserve 2009 (Alsace)

Alko: Kuiva, keskihapokas, hedelmäinen, kevyen persikkainen, hennon mausteinen (13,60€)
Me: Kevyt, hienostunut ja aavistuksen hapankaalinen tuoksu. Keskihapokas ja hedelmäinen maku. 9 p.

Pinot Blanc Klevner Réserve 2008 (Alsace)

Alko: Kuiva, hapokas, kevyen sitruksinen, sienimäinen, mausteinen (9,72€)
Me: Kevyt, öljyinen ja sienimäinen tuoksu. Keskihapokas ja herkullinen maku, jossa tuoreita herkkusieniä. Erinomainen hinta-laatu-suhde. Jyrin suosikki. 12 p.

Baden Pinot Gris 2009
Alko: Kuiva, keskihapokas, runsas, hedelmäinen (8,31€)
Me: Päärynäesanssinen tuoksu. Pehmeähappoinen ja lihaisa maku. 8 p.

Thill's Pinot Blanc 2009 (Luxemburg)
Alko: Puolikuiva, hapokas, sitruksinen, trooppisen hedelmäinen, mineraalinen (9,99€)
Me: Kevyesti minttuinen ja kukkainen tuoksu. Puolikuiva ja hedelmäinen maku. 11 p.

Kupliva kvartetti (marraskuu 2010)

Paula ”Fragola” Mansikka, Mikko Paananen, Jyri Tynkkynen ja Anne Upola kokoontuivat marraskuussa testaamaan, onko ranskalaisen shampanjan voittanutta. Ainakin tällä kertaa vastaus on ”ei”.

Le Marchesine Franciacorta Brut
Alko: Erittäin kuiva, erittäin hapokas, täyteläinen, kypsän sitruksinen, keltaluumuinen, kevyen mineraalinen, briossinen (20,50€)
Me: Terve tuoksu. Vihreää, hapokasta omenaa maussa. Keskimäärin 13 / 20 pistettä.

Taltarni Brut Taché 2008
Alko: Erittäin kuiva, keskihapokas, tyylikkään marjaisa, kevyen vadelmainen, hennon paahtoleipäinen. Punainen. (14,60€)
Me: Kevyt tuoksu. Maussa vadelmaa ja ripaus mansikkaa. 11½ p.

Louis Massing Brut Réserve
Alko: Erittäin kuiva, keskihapokas, hedelmäinen, keltaluumuinen, paahteinen, kevyen mineraalinen (21,00€)
Me: Pinkeän limettinen tuoksu. Maussa karviaista. Mainio hinta-laatu-suhde. 16- p.

Moët & Chandon Impérial Brut
Alko: Erittäin kuiva, hapokas, kypsän sitruksinen, hennon mantelimainen, mineraalinen, tyylikäs (42,30€)
Me: Sitrus-kermaisen lihaisa tuoksu. Mineraalinen ja hennosti voinen maku. 16- p.

Viinimessut lähenevät (tammikuu 2011)

Rovaniemen viiniseuran ja Lapin Ammattiopiston suurhankkeen, Pohjois-Suomen viinimessujen päivitetty ohjelma löytyy täältä: Viinimessujen ohjelman viimeisin versio.

Tule poikkeamaan messuille perjantaina tai lauantaina klo 14-18! Maistele hyviä viinejä, kysele maahantuojilta ja muilta asiantuntijoilta neuvoja, ja nauti leppoisasta seurasta. Viinimessuilla on myös Sinulle sopivia luentoja tarjolla.

Messujen sisäänpääsy: 5 euroa / päivä.

Lasipantti: 7 euroa (5 euroa hyvitetään takaisin ehjästä lasista)

Viinilipukkeet: 1,50 euroa kappale (lipukkeella saa n. 6 cl viiniä)

Kolmet barolot ja yhdet brunellot (toukokuu 2011)

Italofiilit Paola Fragola ja Mikko Paananen sekä Kristina Rissanen, Juha Tiensuu, Jyri Tynkkynen ja Anne Upola uppoutuivat tällä kertaa Italian parhaimmistoon. Aikoinaan kansainvälisten lentokenttien taxfreemyymälöistä ostetut ja sittemmin tasaisessa viileässä huoneenlämmössä säilytetyt Barolot olivat Kristinalta. Alkosta ostettu brunello oli Jyrin kokoelmasta.

Loistavan kypsät viinit saivat raatilaiset melkein luopumaan ajatuksesta, että niille annettaisiin pisteitä, mutta lopulta nekin jaettiin. Tosin nämä pisteet ovat ”barolo-asteikolla”, mitä se sitten tarkoittaakin — jotain hyvää joka tapauksessa. Viinien kanssa oli tarjolla juustoja sekä tryffeliöljyssä paistettuja ja marsalalla maustettuja herkkusieniä ja paprikaa. Paras kaveri kaikkien viinien kanssa oli vanha Gouda-juusto, mutta eivät ne herkkusienetkään jääneet syömättä.

Vuosikertojen luonnehdinnat sain Mikolta, mistä kiitos.

Barolo (Lähde: Abbazia dell'Annunziatan (entisen luostarin) oma vuosikertataulukko)

1995: Ottima (ihanteellinen), elegante (tyylikäs, hieno)

1990: Eccezionale (poikkeuksellinen), maestoso (majesteetillinen)

1987: Buona (hyvä), equilibrato (tasapainoinen)

Brunello (Lähde: André Dominé, Viini 2004)

1980: erinomainen

Boffa Angelo, Antichi poderi cascina frati vecchi, Barolo 1995

Me: Tuoksu oli kypsä ja kevyesti kuivakukkainen. Maku oli pitkä, melko notkea, kypsä, hapokas, ”ruusukaramellinen”, ja kevyesti nahkainen. Keskimäärin 17+ / 20 pistettä.

Tenimenti di Barolo Fontana Fredda, Reserva 1990

Me: Tuoksu oli kuin muutama kuivakukka tallintakuisessa olkipaalissa. Maku oli kypsä, notkea ja melko hapokas, ja siitä löytyivät myös tuoksun tallintakuis-kuivakukkais-olkiset elementit. 17 p.

Beni di Batasiolo, Barolo, Vigneto Bofani 1987

Me: Tiukan kisan niukka voittaja. Tuoksussa oli portviiniä ja toffeekaramellia. Maku oli kypsä ja notkea, ja siinä oli mukana miellyttävää toffeisuutta ja aavistus nahkaa. 19+ p.

Col d'Orcia Brunello di Montalcino Riserva 1980
Me: Tuoksussa oli aluksi pikkuriikkinen aavistus maakellaria ja hieman tallintakuista, mutta se avautui aromaattisen kuivakukkaiseksi bouquet’ksi. Maku oli kypsän-notkean-samettinen. 18 p.

“Vanhaa” Bordeaux’ta ja uutta porttia (tammikuu 2011)

Kristina Rissanen, Juha Tiensuu, Jyri Tynkkynen ja Anne Upola katsastivat Kristinan kokoelmista kolme vanhaa Bordeaux’ta Lalande de Pomerolin ja Saint-Emilionin alueelta. Vanhuus on aina suhteellista—nämä pullot olivat vain 1990-luvulta, mutta niitä oli säilytetty huoneenlämmössä ja ne olivat suhteellisen nimettömiä. Niinpä odotimme jännityksellä, mitä sieltä korkin alta löytyy. Port oli sitten loppusilaus mielenkiintoiselle ja pääosin hyvin miellyttävälle illalle.

Château La Petite Croix 1997 (Lalande de Pomerol)

Hyvin vaatimattomasta pullosta soljui lasiin miellyttävän vähäalkoholinen (12%) punaviini. Väri oli jo vaalean tiilenpunainen. Tuoksu oli kypsä, luumuinen ja aavistuksen aromaattinen, ja se kasvoi lasissa vähitellen kuivakukkapotpourri--toffeeta muistuttavaksi bouqueksi. Keskitäyteläinen maku oli notkea, viinillinen ja aavistuksen nahkainen, ja siinä oli ajoittain metallinen vivahde. Keskimäärin 18 / 20 pistettä.

Château Angélique de Monbousquet 1995 (Saint-Emilion)

Grand Cru –linnan kakkosviini oli jo kakkosluokkaa. Jos pisteet olisi pitänyt antaa ensivaikutelman perusteella, olisi tämä saanut puolet vähemmän pinnoja. Tiilenpunainen viini tuoksui aluksi epäterveeltä, ja se toi mieleen ensin tunkion tai hapettoman mutapohjan. Pikku hiljaa lasissa tuoksuu tervehtyi ja päätyi yllättävän hedelmäiseksi, ja siitä erottui myös kuivia olkia. Keskitäyteläinen ja kypsä maku oli alusta lähtien yllättävän hedelmäinen, mutta se oli hieman takakireä ja siinä oli ’tallintakuisia’ vivahteita. 10+ p.

Château La Fleur Saint Georges 1995 (Lalande de Pomerol)

Vielä tumman tiilenpunainen. Kuivia kukkia, minttua ja kypsää hedelmää tuoksussa. Keskitäyteläinen, notkea ja tasapainoinen maku. Tyypillinen alueelleen (eli hyvin Merlot-mainen ja suhteellisen vähäalkoholinen) kuten koko kolmikko. 16- p.

Portal Vintage Port 2000
Port-fani Juhan ilme kirkastui—jos mahdollista—entisestään, kun pöytään ilmestyi tuore vintage-port. Eikä suotta, sillä viini oli tumman sinipunainen, hyvätuoksuinen ja voimakasmakuinen. Tuoksussa oli reilusti mustikkaa ja mustaherukkahilloa. Tuoreessa ja lämpimässä maussa oli aromaattista mustikkaa. Toimii jo nyt loistavasti Roquefortin kanssa, mutta itse laittaisin tämän vielä 5-10 vuodeksi kellariin. 18½ p.

“Off-mainstream-valkkareita” (huhtikuu 2011)

Kristina Rissanen, Juha Tiensuu, Jyri Tynkkynen ja Anne Upola tarkastelivat Rovaniemen keskustan Alkon uutuusvalkoviinejä huhtikuussa. Mukana oli kolme off-mainstream-valkkaria ja yksi vähän tavallisempi tapaus. Viinien laatu oli tällä kertaa yllättävän heikko.

Pannonhalmi Apátsági Tramini (Gewürtztraminer) 2010

Alko: Kuiva, keskihapokas, keltaluumuinen, kypsän sitruksinen, kukkainen, hennon ruusuinen, tasapainoinen (14,81€)

Me: Ruusuvesikäsivoidetta ja ilmeisesti sakkakypsytyksen tuottamia sikunaisia aromeja tuoksussa ja maussa. Keskimäärin 10- / 20 pistettä.

Tiefenbrunner Castel Turmhof Moscato Giallo 2009

Alko: Kuiva, hapokas, sitruksinen, kevyen aprikoosinen, kukkainen, hennon pomeranssinen (19,09€)

Me: Edellistä voimakkaammin sikunainen, lähes epämiellyttävä tuoksu. Hyvin kypsää aprikoosia tuoksussa ja sitruunan kuorta maussa. 6+ p.

Topázio Reserva 2009

Alko: Kuiva, hapokas, kypsän sitruksinen, kevyen ananaskirsikkainen, hennon mineraalinen, tyylikkään tamminen (13,76€)

Me: Kissamainen ja aromaattinen mutta puisevan tamminen tuoksu. Kypsä, kevyt (edelliseen verrattuna vähemmän hapokas) ja tamminen maku. 8 p.

Cono Sur Visión Single Vineyard Riesling 2010
Alko: Kuiva, erittäin hapokas, sitruksinen, viheromenainen, hennon kukkainen, mineraalinen (11,89€)

Me: Herkullisen sitruunainen tuoksu. Hapokas ja herkullisen tasapainoinen maku. Hivenen epätyypillinen rieslingiksi mutta ylivoimainen voittaja tällä kertaa. 13½ p.

Viini-Virén: ”Viinitietoutta vähemmän vakavamielisille”

Gewürztraminerit viiniseuran testissä (toukokuu 2011)

Toukokuussa Rovaniemen viiniseuran kuukausiteistingissä tutustuttiin syvällisesti tämän persoonallisen rypäleen maailmaan. Jotkut rakastavat kokottimaista Gewürztramineria—mutta eivät kaikki...

Unkari: Pannonhalmi Apátsági Tramini, 14,81 euroa (keskimäärin 10+ / 20 pistettä)

Alko: Kuiva, keskihapokas, keltaluumuinen, kypsän sitruksinen, kukkainen, hennon ruusuinen, tasapainoinen

Argentiina: Zuccardi Serie A Torrontés, 9,99 euroa (9– p.)

Alko: Kuiva, hapokas, sitruksinen, trooppisen hedelmäinen, kukkainen, hennon laventelinen (HOX: Torrontés 100%)

Italia: Mezzacorona Gewürztraminer, 10,59 euroa (10½ p.)

Alko: Kuiva, hapokas, litsiluumuinen, hennon sitruksinen, kukkaisa, kevyen mineraalinen

Chile: Torres Santa Digna Gewürztraminer Reserve, 9,99 euroa (11+ p.)

Alko: Kuiva, hapokas, hedelmäinen, sitruksinen, kevyen kukkainen, mineraalinen (Gewürztraminer 95 %, Riesling 5 %)

Uusi-Seelanti: Spy Valley Gewürztraminer, 12,91 euroa (16 p.)

Alko: Puolikuiva, keskihapokas, makean litsiluumuinen, ruusuinen, aromikas

Ranska: Gisselbrecht Gewurztraminer Tradition, 13,20 euroa (14– p.)

Alko: Puolimakea, keskihapokas, litsiluumuinen, kevyen hunajainen, makean mausteinen, kukkaisa